Ajankohtaista arkistoinnista
Arkistoinnin osaaja -tietopankki julkaistu
Kansallisarkiston uudesta Arkistoinnin osaaja -tietopankista löydät arkistointia tukevia oppaita ja ohjeita sekä linkkejä webinaareihin ja muihin tallenteisiin. Päivitämme tietopankin sisältöä säännöllisesti.
Aluksi julkaisemme tietopankissa analogisten aineistojen hallintaan liittyvää ohjeistusta.
Viranomaisinfon tallenne 16.5.
Infon aiheina ovat:
- Astia-palvelun käyttö viranomaisnäkökulmasta
- Arkistoitavien tietoaineistojen perusmetatiedot -suositus
- Kuvailu Kansallisarkistossa
Tekstitykset tallenteeseen ovat tulossa myöhemmin.
Infon materiaalit
- Astia ja suomi.fi-valtuudet (pdf)
- Perusmetatiedot-suositus (pdf)
- Kuvailu Kansallisarkistossa (pdf)
Vastaamatta jääneet kysymykset
| Kysymys | Vastaus |
|---|---|
| Onko Kansallisarkistolla prosessia varmistukselle, että asiakas on todella saanut käyttöluvan virastolta aineistoon, joka näkyy käyttörajoitettuna Astiassa. Eli, mikäli KA:n asiakas haluaa pääsyn käyttörajoitettuun aineistoon Astiassa KA:n mukaan hänen tulee toimittaa sen viranomaisen päätös aineiston käytöstä, joka vastaa käyttöluvan myöntämisestä. Miten KA vahvistaa sen, että asiakas todella on pyytänyt tätä lupaa viranomaiselta, eikä ole itse esimerkiksi teettänyt kyseistä ’’lupaa’’? | Ulkopuolinen tutkimuslupa käsitellään Kansallisarkistossa keskitetysti. Tällöin tarkistetaan luvan myöntäjä (esim. viraston kirjaamon kautta) ellei lupa ole saapunut suoraan viranomaiselta itseltään, miten selvästi aineisto ja käyttöoikeuden kesto on määritetty ja onko luvan myöntäjä asettanut lisäehtoja käytölle. Usein viranomainen on muutenkin yhteydessä Kansallisarkistoon tutkimuslupaa laatiessaan. |
| Kuinka paljon kannattaa kuvailla säilytettävää aineistoa - eli onko jokin "säilytyksen max-aika" olemassa, milloin kuvailua kannattaa tehdä? | Määräajan säilytettävän aineiston kohdalla pitää muistaa tiedonhallintain (906/2019) velvoitteet ja tiedonhallintalautakunnan suositukset. Yleisellä tasolla voi sanoa, että kuvailu- ja dokumentointitiedon riittävyyttä kannattaa aina arvioida käyttötarkoituksen ja tavoitteiden näkökulmasta. Yksi näkökulma pitkään säilytettävän (yli 10 vuotta) aineiston kuvailutarpeiden riskiperusteinen arviointi. Samalla voi arvioida lyhyemmän määräajan säilytettävän aineiston kuvailutarpeisiin liittyviä riskejä. Tieto voi menettää ymmärrettävyytensä ja käytettävyytensä hyvin nopeasti silloin, kun se ei esimerkiksi ole enää aktiivikäytössä. |